Osakeyhtiö maksaa vuonna 2026 verotettavasta tulostaan 20 prosentin yhteisöveron. Yhtiön omistajaa verotetaan erikseen hänen saamastaan palkasta, osingosta ja muista suorituksista. Palkan ja osingon tarkoituksenmukainen yhdistelmä riippuu aina sekä yhtiön että omistajan kokonaistilanteesta.
Verosuunnittelu ei tarkoita yksittäisen veroprosentin minimointia. Arvioinnissa on huomioitava muun muassa yhtiön verotettava tulos, omistajan muut tulot, vakuuttamisasema, osakkeiden matemaattinen arvo, jakokelpoiset varat ja yhtiön maksuvalmius.
Keskeiset nostot
- Osakeyhtiön yhteisöverokanta on vuonna 2026 20 prosenttia.
- Hallitus on esittänyt yhteisöverokannan alentamista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Muutos on tässä kirjoituksessa käsitelty ehdotuksena, ei vielä varmana lopputuloksena.
- Listaamattoman yhtiön osingon verotus riippuu osingon määrästä suhteessa osakkaan omistamien osakkeiden matemaattiseen arvoon.
- Palkalle ja osingolle ei ole yleispäteviä euromääräisiä optimointirajoja. Laskelma on tehtävä tapauskohtaisesti.
- Nettovarallisuus voi kasvattaa pääomatulo-osinkona verotettavan osingon määrää, mutta osingonjako edellyttää myös jakokelpoisia varoja ja maksukykyä.
Yhteisövero – paljonko osakeyhtiö maksaa veroa?
Yhteisöveroprosentti vuonna 2026 ja vuodelle 2027 ehdotettu muutos
Vuonna 2026 osakeyhtiön yhteisöverokanta on 20 prosenttia. Yhteisövero lasketaan verotettavasta tulosta, joka ei välttämättä ole sama kuin kirjanpidon tilikauden tulos.
Hallitus on esittänyt yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Samassa yhteydessä on esitetty elinkeinotoiminnan tappioiden vähentämisajan pidentämistä 10 vuodesta 25 vuoteen. Ehdotuksen mukaan pidennettyä aikaa sovellettaisiin verovuoden 2026 ja sitä myöhempien verovuosien tappioihin. Muutokset edellyttävät lakien hyväksymistä ja voimaantuloa.
| Vuosi | Yhteisöverokanta |
|---|---|
| 2025 | 20 % |
| 2026 | 20 % |
| 2027 | 18 % hallituksen esityksen mukaan |
Verotettavan tulon laskeminen
Veronalaiset tulot – vähennyskelpoiset menot = verotettava tulo
Esimerkiksi jos veronalaiset tulot ovat 100 000 euroa ja vähennyskelpoiset menot 80 000 euroa, verotettava tulo on 20 000 euroa. Vuoden 2026 yhteisövero on tällöin 4 000 euroa.
Palkat ovat lähtökohtaisesti yhtiölle vähennyskelpoisia menoja, jos ne liittyvät tulon hankkimiseen ja määrä vastaa tosiasiallista työpanosta. Osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen meno.
Listaamattoman yhtiön osinkojen verotus
Osakkeen matemaattinen arvo ratkaisee
Listaamattoman yhtiön osingon verokohtelu määräytyy osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisen arvon perusteella. Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Yhtiön varoista vähennetään velat, ja erotus jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
Kun osinko on enintään kahdeksan prosenttia osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, kyse on pääomatulo-osingosta. Enintään 150 000 euroon asti siitä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Raja on osakaskohtainen, ja saman vuoden listaamattomista yhtiöistä saadut pääomatulo-osingot lasketaan sitä varten yhteen.
| Osingon osa | Verotus |
|---|---|
| Enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja pääomatulo-osinkoja yhteensä enintään 150 000 € | 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa |
| Enintään 8 % matemaattisesta arvosta, mutta pääomatulo-osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 € | 150 000 € ylittävästä osasta 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa |
| 8 % matemaattisesta arvosta ylittävä osa | 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa |
Esimerkki pääomatulo-osingosta
- Osakkaan omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 200 000 euroa.
- Kahdeksan prosenttia matemaattisesta arvosta on 16 000 euroa.
- Osakas saa 16 000 euroa osinkoa eikä hänellä ole muita listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osinkoja.
- Veronalaista pääomatuloa on 25 % × 16 000 € = 4 000 €.
- Jos veronalainen pääomatulo kuuluu 30 prosentin verokantaan, vero on 4 000 € × 30 % = 1 200 €.
- Osakkaalle jää osingosta veron jälkeen 14 800 euroa. Tämä 7,5 prosentin henkilökohtainen vero ei sisällä yhtiön tuloksestaan aiemmin maksamaa yhteisöveroa.
Palkka vai osinko – kumpi kannattaa?
Palkka on omistajalle ansiotuloa ja yhtiölle yleensä vähennyskelpoinen meno. Osinko maksetaan yhtiön verojen jälkeisistä jakokelpoisista varoista eikä se ole yhtiölle vähennyskelpoinen. Palkan ja osingon edullisin yhdistelmä riippuu muun muassa omistajan muista tuloista, vähennyksistä, vakuuttamisasemasta, asuinkunnasta, kirkollisverovelvollisuudesta, yhtiön nettovarallisuudesta ja jakokelpoisista varoista.
Laskennallisesti johdonmukainen palkka–osinko-esimerkki
Esimerkin tarkoitus on havainnollistaa laskentarakennetta, ei antaa yleispätevää optimointisuositusta.
Yhtiöllä on ennen osakkaan palkkaa ja siihen liittyvää työnantajan sairausvakuutusmaksua 100 000 euroa verotettavaa tulosta. Osakas omistaa 100 prosenttia yhtiön osakkeista. Hän on 17–64-vuotias Helsingissä asuva evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, jolla ei ole muita tuloja tai alaikäisiä huollettavia lapsia. Palkasta menevä vero perustuu Verohallinnon vuoden 2026 esimerkkitaulukkoon. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,91 prosenttia. Laskelman selkeyttämiseksi työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä muita työnantajan vakuutusmaksuja ei huomioida.
Osakas omistaa kaikki yhtiön osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 200 000 euroa. Siksi 16 000 euron osinko vastaa kahdeksaa prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Osakkaalla ei ole muita pääomatuloja tai listaamattomien yhtiöiden osinkoja, ja yhtiöllä oletetaan olevan osingonjakoon riittävät jakokelpoiset varat ja maksukyky.
| Laskelman erä | Vaihtoehto A: palkka 60 000 € | Vaihtoehto B: palkka 40 000 € + osinko 16 000 € |
|---|---|---|
| Palkka | 60 000,00 € | 40 000,00 € |
| Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,91 % | 1 146,00 € | 764,00 € |
| Yhtiön verotettava tulos | 38 854,00 € | 59 236,00 € |
| Yhteisövero 20 % | 7 770,80 € | 11 847,20 € |
| Tilikaudesta yhtiöön jää verojen jälkeen | 31 083,20 € | 47 388,80 € |
| Maksettava osinko | 0,00 € | 16 000,00 € |
| Yhtiöön jää osingon jälkeen | 31 083,20 € | 31 388,80 € |
| Palkasta menevä vero | 13 244,84 € | 5 511,99 € |
| Osingon vero | 0,00 € | 1 200,00 € |
| Omistajalle jää nettona | 46 755,16 € | 49 288,01 € |
| Verot ja esimerkissä huomioidut pakolliset maksut yhteensä | 22 161,64 € | 19 323,19 € |
Tulkinta: näillä rajatuilla oletuksilla palkka–osinko-yhdistelmä jättää omistajalle 2 532,85 euroa enemmän kuin 60 000 euron palkka. Samalla yhtiöön jää molemmissa vaihtoehdoissa lähes yhtä paljon varoja. Vertailu on tarkoituksella yksinkertaistettu: työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä muita työnantajan vakuutusmaksuja ei ole huomioitu. Todellinen lopputulos on aina laskettava tapauskohtaisesti.
Nettovarallisuus ja osingon verotus
Suurempi nettovarallisuus voi kasvattaa osakkeiden matemaattista arvoa ja siten sitä osingon määrää, joka voidaan verotuksessa käsitellä pääomatulo-osinkona. Nettovarallisuus ei kuitenkaan yksin ratkaise, voidaanko osinko jakaa. Osingonjako edellyttää myös riittäviä jakokelpoisia varoja eikä jako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
- Yhtiöön jätetyt verojen jälkeiset voitot voivat kasvattaa omaa pääomaa ja nettovarallisuutta.
- Oman pääoman sijoitukset voivat kasvattaa nettovarallisuutta niiden kirjanpito- ja verokäsittelystä riippuen.
- Sijoitusten vaikutus riippuu niiden tuotosta, arvostamisesta sekä kirjanpito- ja verokäsittelystä. Realisoitumaton arvonnousu ei automaattisesti kasvata nettovarallisuutta vastaavalla määrällä.
- Pelkkä velan lyhentäminen rahavaroilla ei yleensä kasvata nettovarallisuutta, koska sekä varat että velat pienenevät samalla määrällä.
Osakkeiden myynti ja yhtiön purkaminen
Osakkeiden myynti
Luonnollisen henkilön osakkeiden luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta osakkeiden todellinen hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, jos se johtaa verovelvolliselle edullisempaan lopputulokseen.
- Hankintameno-olettama on 40 prosenttia myyntihinnasta, jos osakkeet on omistettu vähintään 10 vuotta.
- Alle 10 vuoden omistusajalla hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta.
- Hankintameno-olettamaa käytettäessä todellista hankintamenoa ja myyntikuluja ei vähennetä erikseen.
Jos luovutusvoitto on 75 000 euroa eikä henkilöllä ole muita pääomatuloja tai vähennyksiä, vero on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja tämän ylittävältä 45 000 eurolta 34 prosenttia. Veroa kertyy näin 9 000 + 15 300 = 24 300 euroa.
Yhteisön omistamien käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto voi tietyin laissa säädetyin edellytyksin olla verovapaa. Kaikki yhtiön omistamat osakkeet eivät kuitenkaan ole käyttöomaisuusosakkeita, joten verovapaus on arvioitava tapauskohtaisesti.
Osakeyhtiön purkaminen
Yhtiön ja osakkaan verotus käsitellään purkautumisessa erikseen. Purkautuvan yhtiön omaisuus arvostetaan verotuksessa lähtökohtaisesti käypään arvoon, mikä voi synnyttää yhtiölle veronalaista tuloa. Osakkaalla jako-osan saaminen rinnastuu yleensä osakkeiden luovutukseen. Osakkaan voitto tai tappio lasketaan saadun jako-osan käyvän arvon ja osakkeiden verotuksessa käytettävän hankintamenon perusteella.
Yleisimmät virheet osakeyhtiön verotuksessa
1. Palkka–osinko-ratkaisu tehdään nyrkkisäännön perusteella
Yleispätevää tulorajaa palkan ja osingon välille ei ole. Ratkaisu on laskettava samoilla oletuksilla niin, että yhtiön kustannukset, yhteisövero, omistajan verot, vakuutusmaksut ja yhtiöön jäävät varat ovat vertailukelpoisia.
2. Nettovarallisuus sekoitetaan jakokelpoisiin varoihin
Nettovarallisuus vaikuttaa osakkeen matemaattiseen arvoon, mutta se ei yksin osoita, kuinka paljon osinkoa voidaan jakaa. Osingonjakoon vaikuttavat myös jakokelpoiset varat ja maksukyky.
3. Osakaslainan veroseuraamukset jäävät huomioimatta
Osakaslaina voi tietyissä tilanteissa tulla verotetuksi osakkaan pääomatulona, jos laina on verovuoden päättyessä maksamatta ja laissa säädetyt omistusedellytykset täyttyvät. Jos lainalla ei ole todellista takaisinmaksutarkoitusta tai velkasuhde ei ole aito, järjestelyä voidaan arvioida myös peiteltynä osinkona.
4. Yhtiön varoja käytetään yksityisiin menoihin
Peiteltyä osinkoa voi muodostua esimerkiksi silloin, kun yhtiö maksaa osakkaan yksityismenoja tai antaa osakkaalle taloudellisen edun olennaisesti käyvästä hinnasta poikkeavin ehdoin ilman hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta. Kaikki yhtiön ja osakkaan väliset suoritukset tulee dokumentoida asianmukaisesti.
5. Ennakkoveroa ei päivitetä tulosarvion muuttuessa
Jos ennakkoveroa maksetaan liian vähän, yhtiölle voi muodostua jäännösveroa ja sille laskettavaa huojennettua viivästyskorkoa. Ennakkoveron määrää kannattaa muuttaa verovuoden aikana, jos tulosarvio muuttuu olennaisesti.
Milloin kannattaa käyttää asiantuntijaa?
Asiantuntijan laskelma on hyödyllinen erityisesti silloin, kun omistajalle maksetaan sekä palkkaa että osinkoa, yhtiöllä on merkittävä nettovarallisuus, omistajalla on useita tulolähteitä tai yhtiössä suunnitellaan yrityskauppaa, sukupolvenvaihdosta, omien osakkeiden hankintaa tai purkamista.
Laskelmassa on tärkeää verrata vaihtoehtoja samoilla oletuksilla ja erottaa toisistaan yhtiön vero, omistajan henkilökohtainen vero, vakuutusmaksut sekä yhtiöön jäävä varallisuus. Näin verotusta voidaan suunnitella pitkäjänteisesti ilman, että yksittäinen veroprosentti johtaa harhaan.
Haluatko varmistaa, että yrityksesi verotus ja omistajan tulonmuodostus on suunniteltu kokonaisuutena? Ota yhteyttä ja käydään tilanne läpi ajantasaisilla tiedoilla.